Julkisten rakennusten homeongelmat ovat jo vuosia olleet ikävä ja ajankohtainen ilmiö. Kyseinen vitsaus on aina näihin päiviin saakka piinannut eritoten lahtelaisia kouluja, koululaisia ja kouluissa työskenteleviä aikuisia.
Onneksi toimeen on viime aikoina tartuttu, minkä johdosta nämä lukuisat ihmiset pääsevät jatkossa viettämään arkeaan vailla sairastumisen riskiä. Julkisten kiinteistöjen heikko kunto ei kuitenkaan ole voinut tulla yllätyksenä: se kun vaan on luonnonlaki, että rakennusmateriaalit rapistuvat ennemmin tai myöhemmin mikäli ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ei ajoissa ryhdytä. Remontteja tarvitaan säännöllisesti!
Vaikka arviot korjausvelan suuruudesta ja kiireellisyydestä lienevät asianosaisten viranhaltijoiden tiedossa käytännössä aina, saattavat vaaleissa valitut päättäjämme muodostaa pullonkaulan, jonka vuoksi nämä välttämättömät päätökset jäävät hyvissä ajoin tekemättä: selityksiä kyllä riittää tilanteeseen kuin tilanteeseen, oli kyse sitten laskusuhdanteesta, finanssikriisistä, korkeista koroista taikka ihan vaan selkärangattomuudesta.
Vaikka arviot korjausvelan suuruudesta ja kiireellisyydestä lienevät asianosaisten viranhaltijoiden tiedossa käytännössä aina, saattavat vaaleissa valitut päättäjämme muodostaa pullonkaulan, jonka vuoksi nämä välttämättömät päätökset jäävät hyvissä ajoin tekemättä: selityksiä kyllä riittää tilanteeseen kuin tilanteeseen, oli kyse sitten laskusuhdanteesta, finanssikriisistä, korkeista koroista taikka ihan vaan selkärangattomuudesta.
Edellä mainittujen kaltaiset ”raskauttavat esteet” on kuitenkin mahdollista selättää: julkisten kiinteistöjen kunnossapitoa varten Lahden kaupunki voisi perustaa säätiön. Mutta miksi juuri säätiö? Kyseessä olisi yleishyödyllisten päämäärien kannalta kenties parhain mahdollinen yhteisömuoto: säätiö perustetaan aina jotakin tiettyä tarkoitusta varten ja säätiön varoja saa käyttää vain ja ainoastaan siihen tarkoitukseen, mikä sen perustamisasiakirjassa on määritelty. Välistävedonkin mahdollisuudet ovat minimaaliset, sillä säätiötä ei voi omistaa kukaan.
Säätiön johtamisesta vastaa hallitus ja juoksevien asioiden hoidosta asiamies. Säätiön euromääräiseksi minimivarallisuudeksi on laissa määritelty 50 000 euroa. Toisaalta säätiön kyettävä kattamaan toimintansa tuotoillaan. Alkupääomaa säätiöön voitaisiin saada korvamerkitsemällä menoeriä kaupungin tuleviin talousarvioihin. Ja mikäli osuus energiayhtiöstä päätetään myydä, olisi tällainen säätiö järkevä ja vastuullinen kohde myynnistä tuloutettavalle pääomalle: viisaan ennakoinnin ansiosta säästöä kertyisi pidemmän päälle päätähuimaavia summia, kun vuosikymmenten aikajänteellä tarvittavat toimenpiteet voitaisiin suunnitella rauhassa ja huolellisesti vailla pelkoa kiireestä, saati tarvittavien määrärahojen puutteesta.
Ylisukupolvinen hyöty olisi vertaansa vailla ja tulevaisuuden velkaantumispaineitakin onnistuttaisiin hillitsemään. Kansalaisten oikeus terveellisiin työtiloihin toteutukoon taloudellisesta kestävyydestä tinkimättä!
Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 8.2.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti