Armon vuonna 2021 meillä
lahtelaisilla on ollut ilo ja kunnia elää Euroopan ympäristöpääkaupungissa.
Vaikka Green Capital- status onkin omiaan tuomaan kansainvälisiä kutsuvieraita,
korulauseita ja juhlapuheita, ei arjen konkretiaa sovi hiukkaakaan vähätellä:
roska-astioista olemme saaneet lukea, että niitä on tässä kaupungissa jopa yli
tuhat. Olen kuitenkin varma, että tämä ei alkuunkaan riitä. Lähtökohtia matalan
kynnyksen kierrätykseen on kehitettävä lisää!
Näiden tuhansien
roska-astioiden kylkiin olisi ehdottomasti hitsattava pullo- ja tölkkitelineet,
joita tässä kaupungissa taitaa toistaiseksi olla vain rautsikan laitureilla.
Rautateiden ohella olen nähnyt niitä vain Aurajoen rannalla, jossa kyseisestä
kyhäelmästä tein ensihavaintoni jo vuosia sitten. Miten voi olla mahdollista,
että Euroopan ympäristöpääkaupungissa ei ole pystytty siihen, mikä VR:n ja
Turun kaupungin toimesta on jo kauan aikaa ollut itsestäänselvyys?
Miksi antaa ympäristön
altistua alumiinille ja muoville, kun tarjolla on selkeä vaihtoehto? Näiden
15-20 sentin arvoisten kappaleiden kierrättäminen telineisiin olisi
roska-astiaan viskomistakin viisaampaa myös siksi, että pantilliset pakkaukset
pääsisivät oikeaan osoitteeseen eli palautusautomaattiin ilman, että kenenkään
tarvitsisi tunkea kättään roska-astiaan ikään kuin neulaa heinäsuovasta
etsiäkseen. Näinkin pieni ekologinen ele edistäisi täten myös solidaarisuutta.
Toinen esimerkillinen
ennakkotapaus tapahtui taannoin Tallinnassa, jossa kaupunki ja World Cleanup
Day- järjestö toteuttivat kampanjan tupakantumppien kierrätyksen puolesta.
Roskaamisen riskeistä ihmisiä valistettiin maalaamalla sadevesiviemärien
yhteyteen "meri alkaa tästä"-tietoiskuja, minkä lisäksi ympäri
Tallinnaa asennettiin tupakantumppiroskiksia.
Edellä mainittujen
kaltaiset toimenpiteet olisi Lahdessakin toteutettava mahdollisimman pian:
kierrätyksen saralla erityisesti mikromuovien leviämisen estäminen Vesijärveen
olisi kaikin puolin järkevää ja hyödyllistä. Luonnon lisäksi tästä hyötyisi
myös yli miljoona suomalaista, jotka saavat juomavetensä Päijänteen vesistöstä.
Lopuksi todettakoon, että tässä kirjoituksessa ehdotettujen uudistusten toteutus ei välttämättä edellyttäisi kaupungin budjetin paisuttamista, sillä tarvittavat määrärahat voitaisiin saada esimerkiksi Vesijärvisäätiön ja Kestävä Lahti-säätiön varoista.
Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 23.7.2021
